4 myyttiä kotivakuutuksesta ja omavastuusta

Väärin. Kun hankit vakuutuksen, esimerkiksi kotivakuutuksen, annat suurimman osan riskeistä meidän kannettavaksemme. Omavastuu on se osuus riskeistä, joka jää sinun vastuullesi. Ikävät vahingot ja muut riskit voi hahmottaa esimerkiksi repullisena kiviä. Voit antaa suurimman osan kivistä vakuutusyhtiön kannettavaksi, mutta pari pienempää kiveä jää omaan reppuusi.

Kun jokainen meistä kantaa pienen osan kivistä itse, vakuutusten hinnat on mahdollista pitää maltillisina ja ehdot laajoina. Silloin mahdollisimman moni pystyy siirtämään suurimmat kivet vakuutusyhtiön reppuun. Jos jokainen riski olisi vakuutusyhtiön vastuulla, myös korvauksia maksettaisiin enemmän ja vakuutusten hinnat nousisivat. Omavastuussa on kyse välttämättömästä riskien jakamisesta.

Väärin. Omavastuun suuruuden voi päättää vakuutusta hankkiessa itse useista eri vaihtoehdoista. Koti-irtaimiston vakuutuksen omavastuuksi voi Turvassa valita 100, 150, 200, 300, 500, 1 000 tai 2 000 euroa.

Omavastuun suuruus vaikuttaa vakuutuksen hintaan. Jos valitset suuren omavastuun, kannat
itse isomman osan riskeistä, ja vakuutus on edullisempi. Pienemmällä omavastuulla oma riskisi on pienempi ja vakuutus vastaavasti kalliimpi.

Omavastuun suuruuden valinnassa kannattaa huomioida erityisesti se, millaista omaisuutta olet vakuuttamassa ja kuinka isoista vahingoista olet valmis olemaan itse vastuussa.

Väärin. Kotivakuutuksessa irtaimiston osalta omavastuu on aina samankokoinen, oli vahinko sitten suuri tai pieni. Esimerkiksi 150 euron omavastuu pysyy samana, oli vahinko sitten puhelimen rikkoutuminen tai vaikkapa ukkosvahinko, jossa hajoaa useampia laitteita.

Omavastuu on aina vahinkokohtainen, eli yhdelle vahingolle tulee yksi omavastuu, vaikka vahingossa olisi vaurioitunut enemmänkin omaisuutta.

Turvan kotivakuutuksissa ei myöskään ole bonusjärjestelmää, eli vahingoista voi ilmoittaa huoletta ilman pelkoa bonusten tai kertymien tippumisesta.

Väärin. Omaisuuden ikä vaikuttaa siitä maksettavaan korvaukseen. Vakuutusyhtiössä puhumme tällöin ikävähennyksestä. Ikävähennyksen suuruus riippuu siitä, kauanko tavara on ollut käytössä, ja millainen tavara on kyseessä. Omaisuuden ei suinkaan tarvitse olla uutta, että siitä saa korvauksen. Ikävähennys kasvaa vähitellen, kun tavaralle kertyy käyttövuosia.

Koti-irtaimiston vakuutuksesta maksettava korvaus perustuu omaisuuden todelliseen arvoon.
Tavaran ikä on yksi sen arvoon vaikuttavista asioista. Esimerkiksi 3 vuotta käytössä ollut pesukone on arvokkaampi kuin 10 vuotta käytössä ollut.

Jos rikkoutunutta omaisuutta ei enää voi tai kannata korjata, korvauksen lähtökohtana on uuden, vastaavan laitteen hinta. Maksettava korvaussumma saadaan, kun uuden laitteen hinnasta vähennetään omavastuun lisäksi laitteen ikään perustuva ikävähennys.

Vuotuinen prosentti riippuu siitä, millaisesta omaisuudesta on kyse: esimerkiksi puhelimen ikävähennykset ovat huomattavasti suurempia kuin uunin tai sohvan, koska niiden käyttöikä on keskimäärin paljon kännykkää pidempi. Ne säilyttävät arvonsa puhelinta pidempään.

Totta. Jos olet hankkinut paljon uusia kodinkoneita, uusinut kodin sisustuksen tai vaikkapa remontoinut keittiösi, paras valinta on meidän kotivakuutus Laaja Plus -lisäturvalla. Laaja Plussassa ikävähennysvapaita vuosia on enemmän kuin muissa kotivakuutuksissamme, joten uudet laitteesi säilyttävät täyden korvausarvonsa huomattavasti pidempään.

Laaja Plus on keskimäärin pari kymppiä kalliimpi kuin tavallinen Laaja kotivakuutus, joten se on helposti hintansa arvoinen. Tutustu Laaja Plus -lisäturvaan kerros- ja rivitalon vakuutuksessa ja omakotitalon vakuutuksessa .