Usein kysyttyä OAJ:n jäsenvakuutuksista
OAJ on vakuuttanut jäsenensä Turvassa vapaa-ajan matka- sekä tapaturmavakuutuksella. Olemme koonneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä OAJ:n jäsenvakuutuksiin liittyen.
Tapaturmavakuutukseen liittyviä kysymyksiä
Vahinkoesimerkkejä (venähdysvamma, kaatuminen)
Korostamme, että tässä esitetään esimerkkejä vahinkotapauksista ja niiden korvauksista. Jokainen vahinkotapaus käsitellään tapauskohtaisesti vahinkoilmoituksen ja lääkärinlausuntojen perusteella. Samoja alla esitettyjä periaatteita noudatetaan myös matkustajavakuutuksesta korvattaviin matkatapaturmavahinkoihin liittyen.
Vakuutusehtojen mukaan tapaturma on:
- äkillinen tapahtuma, joka
- johtuu ulkoisesta syystä ja
- aiheuttaa vakuutetulle ruumiinvamman ja
- tapahtuu vakuutetun tahtomatta.
Tähän tapaturman yleiseen määritelmään on olemassa ehdoissa kerrottu laajennus, jonka mukaan tapaturmaksi katsotaan myös lihaksen tai jänteen venähdysvamma, joka on aiheutunut äkillisestä liikkeestä tai voimanponnistuksesta ja jonka pääasiallisena syynä ei ole ollut vakuutetun sairaus tai ruumiinvika. Lisäksi edellytetään, että lääkärinhoito aloitetaan 14 vuorokauden kuluessa vammautumisesta.
Äkillisen liikkeen tai voimanponnistuksen aiheuttaman venähdysvamman korvaamiseen liittyen on vakuutusehdoissa lisäksi mainittu, että näihin vammoihin liittyvinä hoitokuluina ei korvata magneettitutkimusta eikä leikkaustoimenpiteitä.
Syynä tähän on se, että venähdysvamman yhteydessä magneettikuvaukset tai leikkaushoito eivät ole yleisesti hyväksytyn lääketieteellisen käsityksen mukaisia ja kysymyksessä olevan vamman hoidon kannalta tarpeellisia ja välttämättömiä. Tämä tarkoittaa, että magneettikuvaus ei anna venähdysvamman tilasta mitään lääketieteellisesti tarpeellista tietoa, joka vaikuttaisi venähdysvamman hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Leikkaushoito ei ole tarpeellinen hoitomuoto venähdysvammoissa, koska venähdysvamma paranee itsekseen muutamien viikkojen kuluessa.
Turva on omissa vakuutusehdoissaan viranomaisen toivomuksesta yksilöinyt nämä venähdysvamman yhteydessä ei-korvattavat toimenpiteet.
Esimerkki 1
Äkillisen liikkeen tai voimanponnistuksen aiheuttama venähdysvamma, mitä korvataan tapaturman hoitokuluina?
Henkilö on hakemassa postia aamulla. Jäisellä pihalla jalka lipeää, mutta hän ei kaadu. Seuraavana päivänä hän menee lääkäriin, nilkassa on vähän turvotusta, mutta ei mustelmaa. Asiakas pystyy kävelemään, vaikka jalkaterään vähän sattuukin. Nilkasta otetaan röntgenkuva, lääkäri määrää tulehduskipulääkettä kahden viikon kuurin. Vielä vuoden päästäkin nilkka on kipeä.
Nilkkaan on tullut venähdysvamma äkillisen liikkeen seurauksena. Oireet, tapahtumakuvaus ja tutkimustulokset osoittava kyseessä olevan venähdysvamman, koska ulkoisia vamman merkkejä (mustelmaa, ruhjetta) ei ole.
Potilas ei kuvaa mitään tapaturmaa vaan kyseessä on lähinnä äkillinen liike (liukastuminen ilman kaatumista). Röntgentutkimuksessa ei näy mitään tapaturman merkkejä, mutta nivelissä nähdään iän mukaista nivelkulumaa.
Korvataan lääkärinpalkkio, röntgentutkimus ja tulehduskipulääke.
Esimerkki 2
Kaatuminen, mitä korvataan tapaturman hoitokuluina?
Henkilö on nousemassa veneestä ja liukastuu märällä penkillä. Vene keikahtaa ja henkilö kaatuu veneen pohjalle kätensä päälle. Ranteeseen tulee välittömästi kova kipu ja ranne turpoaa. Henkilö menee ensiapuun, jossa todetaan ranne voimakkaasti turvonneeksi, siinä on mustelma eikä kättä voi liikuttaa. Röntgentutkimuksessa todetaan värttinäluun murtuma.
Korvataan lääkärinpalkkio, tutkimuskulut, kipsaus ja tulehduskipulääke. Käsi ei kipsauksen jälkeenkään tunnu parantuneen. Ranteesta otetaan magneettikuva, jossa todetaan jänteen repeytyneen. Ranne leikataan ja sen jälkeen henkilö käyttää 3 viikkoa rannetukea ja saa fysikaalista hoitoa, jotta ranteen liikelaajuus parantuisi. Korvataan magneettitutkimus, toimenpide, rannetuki ja fysikaalista hoitoa 10 hoitokertaa.