Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Palautumisen sietämätön keveys

10.6.2020 - Matti Keskinen

Yhdellä on lomautukset päällä, joku tekee etänä töitä tai opintoja, toisilla työt ovat loppuneet kokonaan ja osa yrittää vuotuiseen tapaan saada kaiken valmiiksi ennen lomaa. Kesää pitäisi suunnitella, mutta ei oikein tiedä mitä saa ja voi tehdä.

Mikä yhdistää kaikkia näitä - tai oikeastaan kaikkia meitä? Yleinen levottomuuden tunne, joka ilmenee yleisenä epätietoisuuden ja epävarmuuden tunteena. Vallitsevalle tilanteelle emme mahda, mutta omaan tapaan ajatella voimme vaikuttaa.

Esimerkiksi liika koronauutisten seuraaminen voi lisätä ahdistusta: ylipäänsä minkä vain asian liikakäsittely voi aiheuttaa korostuneen hädäntunteen. Hyödylliseltä tuntunut uutisten katselu alkaakin tuntua ylivoimaiselta ja ahdistavalta. Tällöin puhutaan kognitiokuormasta eli aistiärsykkeiden ylikuormituksesta ja stressitilasta.

Opiskelen Tampereen yliopistossa Ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen maisteriohjelmassa, jossa olen päässyt tutustumaan laajasti ärsykkeiden toimintaan. Toimivimmat ja parhaiten suunnitellut vuorovaikutuksen muodot perustuvat usein siihen, millaiseksi vuorovaikutus luonnossa ja ihmisten välillä on lajimme kehityksen aikana muovautunut.

Mitä ylikuormitukselle voi tehdä? Entä kun aktiivinen kuormitus on ohi ja pitäisi palautua? Voimme rajata haitallisia kognitiivisia (tiedollisia) ärsykkeitä, ja toisaalta lisätä normaalin arjen ärsykkeitä.

Kuormitustaan voi vähentää vaikkapa rajaamalla sosiaalisen median tai iltapäivälehtien lukemista. Iltapäivälehtien dramaattiset otsikot, värivalinnat ja huomiohakuisuus viestivät alitajuntaamme vaaran ja hädän tuntua. Pidemmällä aikavälillä tällaiset tekijät voivat vaikuttaa negatiivisesti arjessa jaksamiseen ja kääntää käsityksesi tilanteesta pessimismin puolelle.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että uutisia pitäisi välttää, vaan niiden kulutuksen rajaaminen voi tuoda helpotusta niille, jotka ovat jo ahdistuneita. Kyse on oman henkisen tilan ylläpitämisestä: me ja erityisesti aivomme mukautuvat tilanteisiin melko hyvin. Jos muutokset ovat liian isoja tai niitä on paljon lyhyessä ajassa, voimme mukautumisesta huolimatta kipuilla psyykkisesti.

Ylikuormitusta ja levottomuutta voi helpottaa lisäämällä niin sanottuja normaalin arjen toimintoja. Aiemmin itsestäänselvyytenä pidetyt ja rutiininomaisesti suoritetut asiat kuten aamupala ja -suihku, vaatteiden pukeminen ja päivittäiset kävelylenkit ulkona ovat nyt juuri niitä asioita, joilla voi vähentää ikävää muutoksen tuntua.

Apua saamme myös evoluutiossa kognitioomme syntyneistä "luontaisista" prosesseista kuten yhteydestä luontoon, ihmisiin ja omaan itseen. Luontoyhteys aistiärsykkeineen on perua ihmisen syntyhistoriasta.1) Kun käyt kävelyllä metsässä, herättelet samalla lajillemme tyypillisiä elolliseen ympäristöön kuuluvuuden ja mielenrauhan tunteita.2)

Ihmiskontaktin pelisäännöt ovat nekin perua evoluutiosta, ja ovat ryhmänä toimimisen sekä kommunikoinnin edellytyksiä. Non-verbaalinen viestintä kuten äänenpainot, silmien liikkeet ja ryhti vaikuttavat kaikki siihen, kuinka tulkitsemme toistemme puheita ja aikeita. Käytämme silti harvoin videopuheluominaisuutta, kun viestimme toistemme kanssa töissä tai vapaa-ajalla. Ihmiskontaktista puuttuu jotain. Tämä selittää osaltaan, miksi etäaikana yksinäisyyden tunne nostaa päätään.

Eli nyt kannattaa tehdä mahdollisimman monesta chatistä ja puhelusta videopuhelu edes hetkeksi. Meistä jokainen kaipaa, tiedostaen tai tiedostamatta, tavanomaista ihmiskontaktia ja kuulluksi ja nähdyksi tulemisen tunnetta.

Haluan vielä muistuttaa, että liike on lääke: sopiva fyysinen harjoite johtaa erilaisten, ihmiselle luontaisten hyvää oloa ja itsevarmuutta tuovien kemiallisten yhdisteiden erittymiseen aivoissa. Tasapaino harjoitteen ja levon välillä on myös oleellista henkiselle palautumiselle. Kokeile mikä sinulle toimii parhaiten: venyttely, meditointi, hengitysharjoitukset tai lemmikin rapsuttelu ovat kaikki mainioita tapoja irrottaa ajatukset arjen kuormituksesta.

Tässä lyhyt oppimäärä oman kognitiokuormansa purkamiseen ja eväitä palautumiseen. Muista olla itsellesi armollinen: varsinkaan poikkeustilanteessa ei kannata soimata itseään, vaan ennemmin varmistaa oma hyvinvointi, mieluiten pitkällä aikavälillä. Jokaisen keskustelun tai viestin ei tarvitse olla tärkeä tai tavoitteellinen, nyt tekee hyvää ihan vaan jutella.

Matti Keskinen
kirjoittaja työskentelee Turvassa sovellusasiantuntijana

  1. Ihmisen stressivastejärjestelmän evolutiivisesta alkuperästä voi lukea lisää Nessen, Bhatnagarin ja Ellisin tutkimuksesta ”Evolutionary Origins and Functions of the Stress Response System” vuodelta 2016.
  2. Ympäristön vaikutuksista ihmisen evolutiiviseen kehitykseen taas voi lukea lisää Bijlsman ja Loeschcken tutkimusartikkelista ”Environmental stress, adaptation and evolution: an overview” vuodelta 2015.

Katso myös: