Kiire, kiire, kiire...

9.12.2019 - Julia Sirén

Lue Julia Sirenin uusin blogikirjoitus yrittäjyydestä.

Herään aamulla kovalla kiireellä ja tohinalla. Nopeasti töihin, nopeasti kotiin, lapset harrastuksiin ja vielä itse treenaamaan. Teen työt ja arjen askareet kuten aina. Minulla on tapana olla nopea. Kävelen, puhun ja syön nopeasti. Olen koko ajan menossa. Viime viikonloppuna minulla oli läppärini mukana poikani turnauksessa, jotta voisin pelien väleissä tehdä koulutehtäviäni.

Yhtäkkiä pysähdyn, hengitän ja kysyn itseltäni, mihin minulla oikeastaan on kiire? Laitan läppärin kannen kiinni ja nautin katsellessani poikani pohjatonta elämäniloa – ilman kiirettä.

Onko sinullakin tunne, että aina on kiire? Varsinkin näin joulun alla tekemistä ja muistettavaa on paljon. Yrittäjän on aloitettava seuraavan vuoden suunnittelu ja kuluva vuosikin pitäisi saada kaikilta osin päätökseen. Jos ei muuta, niin ainakin on kiire jonottamaan liikenneruuhkaan tai kaupan kassajonoon joululahjojen perässä.

Oletko koskaan miettinyt, onko sinulla oikeasti kiire vai teetkö vain itsellesi kiireen? Miten kiire vaikuttaa sinuun? Tunnistatko, kun kiire ottaa vallan? Millaisia valintoja voit tehdä, jotta kiire vähenee?

Kiire vaikuttaa meihin eri tavoin. Jotkut ärtyvät ja hermostuvat, toiset taas ottavat asiat rennommin. Jotkut meistä ovat nopeita ja nauttivat kiireestä, kun taas toiset hitaasti eteneviä, jolloin jatkuva kiire saattaa lamaannuttaa.

Tutkimusten mukaan kehomme ei reagoi kaikkeen kiireeseen samalla lailla, vaan hallinnan tunne on ratkaisevan tärkeää hyvinvoinnillemme kiireen keskellä. Oleellista tasapainollemme onkin se, tuntuuko kiireisyys mielessämme myönteiseltä vai kielteiseltä.

Jos kiire tuntuu omalta valinnalta ja voimaa antavalta, se ei kuormita kehoa kohtuuttomasti ja siitä pystyy palautumaan. Jos kiire tuntuu kuormittavalta ja painostavalta eikä siihen pysty itse vaikuttamaan, se voi pidemmällä aikavälillä olla haitallista ja sairastuttavaa. Tunnistatko, kumpaa kiirettä sinä koet?

Ulkoa tulevat paineet ja odotukset voivat haitata hyvinvointiamme ja työmme tuloksia. Kun meillä on tunne siitä, että koko ajan joku odottaa meiltä jotain, syntyy haitallista kiirettä. Tähän liittyy usein tunne sisäisen hallinnan menettämisestä, ajelehtimisesta ja jatkuvasta innottomuudesta. Hetkellisesti kiire saa meidät suoriutumaan hyvin asioista, mutta pitkäaikaisena elämänkumppanina se ei ole paras mahdollinen valinta.

Joskus kiireellä kehuskellaan: olen tärkeä, koska minulla on järjetön kiire. Mutta kova kiire ei yleensä tarkoita tehokkuutta, ja sillä voi olla vakaviakin seurauksia. Valitettavasti emme ole superihmisiä, vaikka kovasti sitä toivommekin. Elimistön jatkuva stressitila altistaa monille sairauksille ja aiheuttaa uupumusta. Kiire aiheuttaa myös virheitä, joista puolestaan seuraa lisää kiirettä, jopa onnettomuuksia.

Kiire saattaa hiertää myös ihmissuhteita. Toisiin ihmisiin suhtaudutaan kireästi eikä olla oikeasti läsnä. Mietipä asiakasta tässä tilanteessa. Miten voit auttaa häntä, jos mielesi huolehtii samaan aikaan montaa muutakin asiaa?
Hyvä ystäväni lopetti vuosi sitten käyttämästä sanaa kiire. Hän kertoi LinkedInissä, miten tämä on näkynyt hänen elämässään:

  • Kiireen tuntu on hävinnyt. Puhelimeen vastatessa hän sanoo aina kysyjälle, ettei ole kiire, laittaa muut asiat sivuun ja keskittyy kuuntelemaan ja olemaan aidosti läsnä.

  • Hänen kalenterinsa on täyttynyt järkevästi myös tyhjillä hetkillä.

  • Hän on rauhallisempi, koska ei hoe tai koe olevansa kiireinen.

  • Työn hän tekee edelleen tehokkaasti ilman, että päässä on jatkuva sekamelska.

  • Hän saa enemmän aikaan tehdessään oikeita asioita.

Ympäristön on ollut vaikea uskoa, ettei ystäväni ole enää kiireinen. Kiire ei ole mittari, jota kannattaa arvostaa. Kiireen väheneminen ei tarkoita, että ei enää saisi yhtä paljon aikaiseksi. Kiirettä vähentämällä toiminta paranee, saadaan aikaan enemmän tulosta ja niitä asioita, mitkä ovat kannattavia. Ystäväni paras vinkki onkin: ”Kiire tulee, jos ei ennakoi, suunnittele, priorisoi ja varaudu etukäteen”. Yhden pienen sanan poistaminen sanavarastosta todellakin kannatti.

Tietoisuustaidot ja mindfulness harjoittavat mielen keskittämistä. Lyhytjänteisten asioiden tekeminen, kuten sähköpostin, puhelimen tai sosiaalisen median jatkuva vilkuilu töiden ohessa vie meitä kauemmas taidosta pitää mieli keskittyneenä tiettyyn asiaan ja opettaa aivomme ja samalla koko fysiologiamme levottomaksi ja rauhattomaksi.

Rauhallisena pysymistä kannattaa harjoitella erityisesti tilanteissa, joissa yleensä kiiruhtaisit. Hengitä syvään ja muistuta itseäsi rauhallisuuden hyödyistä. Tuo päivään hetkiä, joissa keskityt tekemään asioita rauhallisesti ja läsnäolevasti.

Julia Sirén
Kirjoittaja on Turvan tuote- ja järjestelmäneuvoja sekä hyvinvointivalmentaja (TCA).

Lähteet:
Lakkaa puhumasta kiireestäsi ja ole läsnä – kiirettä voi itse vähentää ja se kannattaa
Kulin Kati, LinkedIn.
Hidasta elämää: Kiire ja keskittymiskyky.

Katso myös: