Miten tavoitella onnellisuutta ja hyvää elämää?

22.8.2019 - Julia Sirén

Lue Julia Sirenin uusin blogikirjoitus yrittäjyydestä.

Päivittäin meille myydään myyttiä tulla onnelliseksi menestyksestä, rahasta ja materiasta. Tuo myytti saattaa olla myös yrittäjän motivaattori. Tutkimusten mukaan myytti on kuitenkin todettu epätodeksi ja sen tavoittelulla on juuri päinvastainen vaikutus.

Aina jollain muulla on isompi koti, paksumpi rahapussi tai markkinoille tulee uudempi televisio. Materia tuottaakin onnea vain ohikiitävän hetken ja sen jälkeen haluamme jo jotain muuta suurempaa tai hienompaa.

Tutkimusten mukaan isot tulot eivät näytä lisäävän onnellisuutta. Lottovoiton vaikutus onnellisuuteen katoaa suurin piirtein vuodessa. Suomalaisten onnellisuustutkimuksessa erittäin onnellisia ja onnettomia löytyi kaikista tuloluokista.

Usein raha lisää onnellisuutta silloin, kun kyse on perustarpeiden tyydyttämisestä. Jos ihmisellä on haasteita ostaa ruokaa, tulojen kasvu lisää hänen hyvinvointiaan. Raha vaikuttaa onnellisuuteen välillisesti myös silloin, kun sitä käytetään elämyksiin, esimerkiksi romanttiseen iltaan kumppanin kanssa.

Asuitpa missä maailman kolkassa vain tai oli tulotasosi mikä vaan, onnellisuutta ennustavia asioita ovat sosiaalinen verkosto ja sen tuki, sosiaalinen luottamus, itseluottamus ja itsensä arvostaminen, mahdollisuus oppia ja käyttää kykyjään sekä hallinnan tunne. On siis olennaista, mitä tavoittelemme elämässä.

Inhimillisiä kohtaamisia

Keväällä 2018 olin luennolla, jossa psykologi Maaret Kallio haastoi minut miettimään mitä on hyvä elämä. Onko se kiiltävä koti, uusi auto vai onko se jotain ihan muuta? Samalla Kallio kertoi erilaisista kohtaamisista sekä siitä, kuinka tavoitella armollisempaa arkea.

Luento herätti minut pohtimaan näitä asioita syvällisemmin: Onko tavoitteenani olla onnellinen vai onko se minulle vain hyvän elämän sivutuote? Olenko paikalla vai olenko läsnä? Millaista arkea elän ja millaisia asioita toistan arjessa? Mistä tunnistan kuormittuneeni? Mitä asioita ja tunteita minä tuon mukanani, kun saavun paikalle?

Kallio kertoi luennollaan kohtaamisen kolmesta eri tasosta:

  • Arkitason kohtaamiset ovat neutraali taso ja järkitaso, joissa keskustellaan arjen pyöritykseen liittyvistä asioita. Kuka vie lapset, kuka käy kaupassa ja kenen vuoro on viedä roskat ulos.
  • Alin taso on paniikkitaso, joka esiintyy stressinä tai esimerkiksi nalkutuksena. Tiedätkö sen tunteen, kun tulet ovesta sisään ja toinen on kädet puuskassa odottamassa ja muistuttamassa tekemättömistä kotitöistä? Silloin kohtaaminen saattaa mennä paniikkitasolle ja pinnan palaminen tulee esiin napakoiden sanojen muodossa.
  • Ylin taso on kohtaamisen taso, jolloin syntyy tunneyhteys. Se voi näkyä läsnäolona, huolien kertomisena, yhdessä nauramisena tai asian jakamisena. Olet aivan varmasti kokenut tällaisen yhteydentunteen jonkun läheisen ihmisen kanssa.

Mielestäni aito kohtaaminen ja tunneyhteys on hyvän elämän salaisuus. Läsnäolo toiselle ihmiselle on kallein mahdollinen lahja. Turvallisuus syntyy tunteiden jakamisesta. Silloin kun menemme kohtaamiseen tunne eikä järki edellä, virittäydymme samaan tunteeseen ja saamme aikaan inhimillisiä sekä hyviä kohtaamisia. Silloin toinen tulee kuulluksi ja nähdyksi.

Olet ehkä joskus kertonut toiselle huonosta päivästä töissä. Toista ei ole kiinnostanut sinun tunnetilasi, vaan hän on alkanut heti neuvomaan, kuinka sinun pitää toimia, jotta huominen päiväsi ei olisi huono. Silloin tulee tunne, että toinen ei ole kiinnostunut sinusta ja sinun pahasta olostasi, vaikka toinen tarkoittakin vain hyvää yrittämällä auttaa sinua. Yhteys toiseen on elämämme elinehto, se ei katoa. Se on syy, miksi pariudumme. Silti pyrkimys itsenäisyyteen säilyy aina, sillä yhdessä voimme ponnistaa itsenäisyyteen.

Pyydän sinua pohtimaan, onko sinun elämässäsi tällä hetkellä inhimillisiä ja turvallisia kohtaamisia? Millaisia toistoja sinä teet arjessasi ja millaisia kuormituksia tunnistat? Millaisia kohtaamisesi ovat? Miten kohtelet itseäsi? Mistä asioista voit luopua, että sinä sekä perheesi voitte hyvin? Mikä on kiireellistä ja mikä on tärkeää? Loma ja viikonloput ovat mitä parasta aikaa harjoittaa aitoja kohtaamisia sekä tuntea yhteyttä toiseen ihmiseen – unohtaa hetkeksi yrittäjyyteen liittyvät paineet ja velvoitteet.

Itselleni hyvä elämä on aivan tavallista arkea. Kaikki on hyvin, kun voin nauttia puhtaan pyykin tuoksusta ja fysiologiset tarpeeni on tyydytetty. Hyvää elämää minulle on esimerkiksi auringonpaiste, juoksulenkki, viesti ystävältä, hyvän kirjan lukeminen, lasteni pienet kylmät jalat, jotka aamuisin tulevat saman peiton alle tai kiireetön aamuherääminen rakkaan vierestä. Ja onnellisuus, se tulee näiden asioiden sivutuotteena.

Tämänkertaisen blogitekstini päätän Maaret Kallion sanoihin:
”ÄLÄ PYRI SANKARIKSI – Ihmisenä pääsee pidemmälle!”

Lähteet:

Katso myös: