Vaikeuksien jälkeen vahvasti kohti unelmia

Koko maailma on ollut vahvasti Korona-pandemian kourissa. Olemme seuranneet surullisin ajatuksin uutisia ja kokeneet myötätuntoa niitä ihmisiä kohtaan, joilta Korona on vienyt työn, rakkaita lähimmäisiä tai jopa elämän. Mikään ei ole tuntunut riittävän tuolle elämämme paholaiselle. Rokotteet ja niihin liittyvät tutkimustyöt toivat meille toivoa, että saisimme nähdä valoa tunnelin päässä – ja jälleen elää ihanaa elämäämme turvallisessa Suomessa.

Toisin kävi minulle, paraurheilija Pirjo Pappilalle, oululaiselle 53-vuotiaalle perheenäiti-yrittäjälle. Korona antoi minulle aikaa ajatella, miettiä ja analysoida tätä elämääni, josta olen nyt niin ylpeä. 49 vuotta sitten olin miltei kuin kuka lapsi tahansa 70-luvun maaseudulla Pohjois-Pohjanmaalla keskellä suurperheen maalaisarkea. Leikkikaluinani olivat käpylehmät ja nuket. Kiiltokuvat liimattiin perunalla ja leikkimökin pöytää maalasin vesiväreillä. Olin tyytyväinen siihen, mitä oli. Kesät olivat lämpimiä ja talvet paukkupakkasilla höystettyjä. Lumiukotkin pysyivät pystyssä ilman tukikeppejä – sai hengittää puhdasta ilmaa keskellä rakkaiden.

Olin syntynyt miltei terveenä. Elämääni varjosti vain pieni liikuntavamma ja jalan virheasento, jota lähdettiin korjaamaan täydellisyyden tavoittelun varjolla äitini pyynnöstä, unelmanaan balettitanssija röyhelömekkoineen. Elämä olikin järjestänyt minulle toisenlaisen polun.

Balettitossujen sijaan sainkin elämänkumppanikseni pyörätuolin ja neliraajajäykkähalvausdiagnoosin. Olin saanut leikkauksessa liikaa happea, pikkuaivoni vaurioituivat puhe- ja liikekeskuksen kohdalta. Moni olisi ajatellut, että elämänsä olisi ollut siinä. Toisin meni minun tieni. Sain kasvatuksen terveen lapsen tavoin ilman rajoituksia tai myönnytyksiä. Minun piti osallistua kykyni mukaan arjen askareihin. Olin osa vahvaa elämää ja tulin rakastetuksi.

Tällä vahvistettiinkin elämäni kivijalkaa sille, mitä olen tänään ja nyt. Olen toiminut 30 vuotta yrittäjänä, saanut elämältäni lahjaksi kaksi tervettä lasta, saanut elää 26,5 vuotta ex-puolisoni kanssa ja antaa rakkauteni kaikille perheeni lemmikeille, saanut elää haluamassani kodissa ja juuri haluamani tavalla henkilökohtaisten avustajieni tukemana. Kun katson elämääni taaksepäin, olen joka päivästä todella kiitollinen. Moni kaltaiseni ei ole saanut elämältä sitä, mitä haluaa tai edes pienintä unelmaansa. Tänä päivänä olen erittäin kiireinen paratanssiohjaaja, urheilija, yrittäjä, kirjailija, mummu, mestariruokien valmistaja ja käsityötaituri! Edes pienetkään toiveet eivät olisi tämmöistä elämää minulle povanneet.

Tästä kaikesta nöyränä kohotan katseeni tähtiin mummulle ja papalleni sekä muille rakkailleni, joille sain olla se tavallinen Pirjo ilman mitään vammaisuus-sivulauseita… Meille jokaiselle elämä antaa juuri sen, minkä se on tarkoittanutkin. Pitää vain pitää rohkeasti unelmat omassa sydämessään ja luottaa itseensä, silloin on saanut sen suurimman potin ja päävoiton – elämän juuri sellaisena kuin haluat!

Toivotan jokaiselle lukijalle oikein ihanaa Joulunalusaikaa ja ihania turvallisia hetkiä rakkaittenne kanssa! Muistakaa, vakuutuksien on hyvä olla kunnossa, ne turvaavat meille turvallisen joulun ajan.

Lämpöisin ja hymyilevin terveisin,

Pirjo Pappila, Oulu
Suomen paratanssin maajoukkue