Tekstiilit uusiokäyttöön

Rullakot ovat täynnä vaatteita pursuilevia muovi- ja kestokasseja. Pitkien pöytien päälle on kasattu tekstiilivuoria. Pöytien päässä on rivissä ostoskärryjä, joihin lajitetut vaatekappaleet päätyvät. Päätepysäkki on merkitty paperilapuin: Energia leikattava, mekaaninen kierrätys/teollisuus, hyväntekeväisyys, ompelimo, toisten kierrätyskeskusten myymälät ja Vintage-puoti.

Pajapäällikkö Sari Tuomaala ja työnohjaaja Helena Käppi käyvät läpi yhden muovikassin sisällön ja asettelevat tekstiilejä totutusti omiin pinoihinsa.

– Vuonna 2018 Nextiilin läpi kierrätettiin noin 200 000 kiloa tekstiiliä. Tänä vuonna tahti on ollut kovempaa ja arviomme mukaan määrä kasvaa yli neljänneksellä, kertoo Tuomaala.

Tampereen Lielahdessa sijaitsevan tekstiilienkierrätyspaja Nextiilin tarina alkoi jo yli kymmenen vuotta sitten, kun perustajan ja työnohjaajan Helena Käpin tytär kysyi äidiltään miksei vaatteita voi kierrättää. Vuosi oli 2008 ja tyttären kysymys herätti Helenan pohtimaan voisiko matala-arvoinen vaate päätyä jonnekin muuallekin kuin sekajätteeseen. Näin alkoi Käpin sinnikäs ja innovatiivinen työskentely tekstiilien kierrätyksen puolesta.

Toki käytettyjen vaatteiden keräyspisteitä oli jo silloin kuten UFF, Fida ja Suomen pelastusarmeija. Nämä keräyspisteet eivät kuitenkaan ottaneet vastaan esimerkiksi rikkinäisiä tekstiilejä. Nextiili ottaa vastaan sekä ehjää ja vähänkäytettyä että rikkinäistä, vanhempaa tekstiiliä.

– Lajittelematon tekstiili on täysin arvoton, vasta lajittelu antaa sille arvon, toteaa Käppi.

Kaikki komponentit talteen

Kierrätyspönttöjä Nextiilillä ei ole, vaan tekstiilit viedään suoraan työpajaan ja kierrätyskeskuksiin. Toiminnan ytimessä on läpinäkyvyys: se, että kuluttajat pääsevät näkemään vaatemassat ja mitä heidän tuomille tekstiileille tehdään.

– Me halutaan kohdata kuluttaja. Usein ihmiset kysyvät mitä tavaralle tapahtuu. Täällä se selviää. Meille on tärkeää, että kuluttajat näkevät koko prosessin, huomauttaa Tuomaala.

Tekstiilille tehdään ensin raakalajittelu, jossa saapuneesta materiaalista erotellaan myytävät ja muutoin eteenpäin kiertoon menevät tuotteet. Lajittelutoimintaa ohjaa etusijajärjestys. Myytäväksi valitut vaatteet hinnoitellaan ja pistetään myyntiin yhdistyksen kierrätyskeskuksiin.

Muuta vielä uudelleenkäyttökuntoista tekstiiliä väylätään hyväntekeväisyyteen kotimaahan sekä mm. Baltian maihin. Matala-arvoisemmasta tekstiilistä otetaan talteen vielä käyttökelpoisia komponentteja. Osa materiaalivirrasta lähtee kotimaisen teollisuuden raaka-aineeksi. Loppujae tekstiilistä ohjataan energiahyödynnykseen Pirkanmaalle.

– Mieluummin valitsemme kotimaisen energiahyödynnyksen huonokuntoiselle tekstiilille kuin lähettäisimme vaatemassoja kaukomaille, painottaa Käppi.

Nextiilin vastuullisuus ei ulotu ainoastaan kierrättämiseen. Työpajaa ylläpitää Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry ja sen varsinainen tehtävä on kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen, jonka TE-palvelut ostavat. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu muun muassa niille, jotka ovat olleet jo pidempään työttömänä. Työtoiminnan tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla työtä, koulutusta ja elämänhallinnallisia taitoja.

Vaatemassojen sijaan muutama lempivaate

Suomalaiset käyttävät vuosi vuodelta enemmän ja huonompilaatuista vaatetta. Vaatteiden kulutus- ja ostotottumukset ovat muuttuneet hurjasti viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Termi "pikamuoti" viittaa nykyajan kulutustottumuksiin. Ostopäätökset ovat nopeita ja vaatteen elinkaari on lyhyt. Monen vaatekaapit pursuilevat vaatteita, joita käytetään vain muutaman kerran tai ei ollenkaan.

– Ostokäyttäytyminen on todellinen ongelma ja se näkyy tavaran määrässä. Ihmiset ovat herkempiä ostamaan vaatetta, jota käytetään vähän. Meille tuodaan paljon myös aivan uutta vaatetta, jossa on vielä hintalaput kiinni, kertoo Tuomaala.

Massakulutuksen seurauksena tekstiilijätteen määrä kasvaa. Yhdelle suomalaiselle arvioidaan kertyvän vuoden aikana noin 17 kiloa vaate- ja tekstiilijätettä. Viime vuonna Euroopan Unioni linjasi, että jäsenmaiden vuoteen 2025 mennessä lajiteltava kaikki vaatejätteensä ja ohjattava se teollisuuden uudelleenkäytettäväksi.

Vaikka luvut pistävät vakavaksi, Käppi eikä Tuomaala suostu kumminkaan ahdistumaan. He ovat nähneet, kuinka asiakkaat lähtevät Nextiilistä erilaisina pois.

– Moni täällä köydessään hoksaa, että myös käytetty voi olla puhdasta, raikasta ja uutta vastaavaa, muistuttaa Käppi.

Lopuksi Tuomaala ja Käppi peräänkuuluttavat lempivaate-ajattelua. Ajattelun taustalla on, että tiedät mitä sinulla on vaatekaapissasi ja kuinka huollat ja hoidat tekstiilejäsi. Kun panostat yksittäisiin vaatteisiin enemmän, pysyy vaatekaappisi sisältö kontrollissa eikä sinne pääse muodostumaan epämääräisiä vaateröykkiöitä. Käppi antaa hyvän vinkin kuinka olla kyllästymättä omiin vaatteisiinsa.

– Laita keväällä talvivaatteet varastoon ja toisin päin. Kun vaatteet ovat hetkeksi pois näkyviltä ja mielestä, tuntuvat ne taas tauon jälkeen uudemmilta. Käydessäsi vaatteita läpi, tiedät myös tarkkaan mitä kaikkea sinulla siellä kaapissasi on. Kausiajattelu siis kannattaa, toteaa Käppi.

Lähteet:
Helsingin Sanomat 8.5.2019: "Pukeudumme nyt niin halpoihin vaatteisiin, ettei sellaisia tulevaisuudessa voi olla, sanoo muoti­professori"