Turun yliopiston ja Liikennevakuutuskeskuksen tuoreen tutkimusraportin mukaan kuolemaan johtaneiden moottoripyöräonnettomuuksien määrä kasvoi selvästi vuosina 1992 – 2003. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa 64 % kuljettajista ajoi onnettomuushetkellä ylinopeutta. Päihtyneenä kuolonkolareiden kuljettajista ajoi 22 %, mutta kevytmoottoripyörien kuolemaan johtaneissa yksittäisvahingoissa humalassa oli kaksi kolmannesta kuljettajista. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa lähes kaikki kuljettajat olivat miehiä. Kevytmoottoripyöriä kuljettavat enimmäkseen nuoret.
Tutkimusjakson aikana moottoripyörien määrä kaksinkertaistui. Kuolonkolarit lisääntyivät eniten 21–50-vuotiailla kuljettajilla, jotka ajoivat yli 500-kuutioisilla pyörillä. Tutkimusjakson alkupuolella (vuosina 1992–1997) näitä onnettomuuksia oli 24 ja jälkimmäisellä jaksolla (1998–2003) 60 kappaletta. Nuorten (16–17-vuotiaiden) kuolonkolarit vähenivät vuonna 1996 tehdyn kevytmoottoripyörien tehonalennuksen ansiosta puoleen. Mopojen määrä kasvoi tutkimusjakson aikana noin 17 %, mutta henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä väheni hieman.
Tutkijoiden mukaan moottoripyöräilijöiden merkittävimmät riskitekijät ovat alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen, ylinopeus, nopean ajamisen asenne ja vähäinen ajokokemus.
Kuolemaan johtaneista moottoripyöräonnettomuuksista suurin osa oli yksittäisonnettomuuksia, mopoilijoilla taas yhteenajoja. Tieltä suistumisten osuus kuolemaan johtaneissa yksittäisonnettomuuksissa oli 72 % ja loukkaantumiseen johtaneissa 41 %. Joka viidennessä kuolemaan johtaneessa moottoripyörän yksittäisvahingossa oli törmätty eläimen, yleensä hirven kanssa. Loukkaantumiseen johtaneista moottoripyörien yhteentörmäyksistä yleisin oli samaan suuntaan ajaneiden törmäys, usein peräänajo jarruttavaan ajoneuvoon.
Tutkimuksen aineistona olivat vakuutusyhtiöiden vuosien 1992–2003 liikennevahinkotilastot sekä tutkijalautakuntaraportit. Tutkimuksen tekivät Kati Hernetkoski, Ari Katila ja Esko Keskinen. 26.10.2005