Moottorikelkkailun suosio on lisääntynyt, mutta vakavien onnettomuuksien määrä on vähentynyt. Vuonna 1997 moottorikelkkaonnettomuuksissa kuoli 2,4 henkilöä 10 000 moottorikelkkaa kohden. Viime vuonna vastaava luku oli ensimmäisen kerran alle yhden, 0,9 henkeä. Vuonna 2003 maamme moottorikelkkaonnettomuuksissa kuoli yhdeksän henkilöä. Liikennevakuutuksista korvattiin 428 henkilövahinkoa.
Tiedot käyvät ilmi juuri valmistuneesta Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunnan VALT:n tutkimuksesta. Sen on tehnyt moottorikelkkaonnettomuuksiin perehtynyt ylikonstaapeli Reijo Köngäs Liikkuvan poliisin Rovaniemen yksiköstä. Ortopedi Kari A. Koskinen on kirjoittanut osuuden suojakypärän käytön yleisyydestä ja merkityksestä moottorikelkkaonnettomuuksissa.
Alkoholin osuus hieman laskenut
Humalassa onnettomuuteen joutuneiden osuus on pienenemään päin. Viimeisen kolmen vuoden aikana moottorikelkkaonnettomuuksissa kuoli 33 henkilöä. Heistä 45 prosenttia oli nauttinut alkoholia, nauttineista valtaosa ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan. Suurimmat alkoholia nauttineiden osuudet olivat Etelä- ja Länsi-Suomen lääneissä. Aikaisemmissa, 1990-luvulla tehdyissä tutkimuksissa alkoholia nauttineiden osuus oli yli 60 prosenttia. Tämän raportin mukaan humalassa ajettiin lyhyitä matkoja ja hyvin usein pimeällä.
Vuosina 2001-2003 kaikki moottorikelkkaonnettomuuksissa kuolleet olivat viettämässä vapaa-aikaa. Kaksi henkilöä kuoli ohjatulla safarilla. Valtaosa (70 prosenttia) onnettomuuksista sattui jäällä – 16 henkeä kuoli hukkumalla ja yksi paleltui kuoliaaksi märissä vaatteissa. Viisi henkeä kuoli ajettuaan kelkalla rantakiviin. Yksi henkilö kuoli, kun takana tullut moottorikelkka ajoi reessä istuneen henkilön päälle.
Moottorikelkkaonnettomuus on hyvin äkillinen tapahtuma. Yhdeksän kymmenestä kuljettajasta ei ennättänyt tehdä juuri mitään onnettomuuden estämiseksi. Kuljettajista 71 prosenttia ei tajunnut lainkaan, että onnettomuus tapahtui. Yhden sekunnin toiminta-aika jäi 11 prosentille ja kahden sekunnin toiminta-aika 7 prosentille kuljettajista. Onnettomuuteen joutuneista, henkiin jääneistä kuljettajista kaksi kolmannesta ilmoitti, ettei ehtinyt tehdä mitään onnettomuuden estämiseksi.
Noin puolet vakavista kelkkaonnettomuuksista tapahtui kokeneille kuljettajille, jotka olivat ajaneet aikaisemmin moottorikelkalla yli 20 000 kilometriä. Alle 700 kilometrin ajokokemus oli runsaalla neljänneksellä onnettomuuteen joutuneista kuljettajista.
Turvavarusteiden käyttö suojaa ja pelastaa
Turvavarusteiden oikea käyttö olisi pelastanut monta menehtynyttä. Hukkuneista kahdeksan olisi todennäköisesti pelastunut, mikäli olisi käyttänyt kelluntapukua. Suojakypärää käyttämällä tai sen kunnollisella kiinnittämisellä olisi pelastunut neljä henkilöä. Pään alueen vammat estyivät varmuudella 12 henkilöllä. Kaikkiaan suojakypärän käyttö esti tai lievensi pään alueen vammoja noin 60 prosentilla henkilöistä.
- Moottorikelkan rakennetta on kehitetty ja ajamisen mukavuus on parantunut. Samalla kelkkareittien ja ajourien kuntoa on parannettu. Tästä on seurannut, että ajonopeudet ovat nousseet. Moottorikelkkailu vaatii tarkkaa havainnointia, ympäristön arviointia ja taitoa toimia oikein kussakin tilanteessa. Onnettomuus seuraa, jos huomiokyky hetkeksikin herpaantuu tai voimat eivät riitä kelkan hallintaan, pohtii tutkimuksen laatija ylikonstaapeli Reijo Köngäs.
- Miten voimme vaikuttaa kelkkailijoiden asenteisiin? Nyt näyttää siltä, että kelkkailukulttuuriin kuuluu riskin ottaminen ja vauhdin hurma, Köngäs kuvailee. Tutkijalautakunnat ovat ehdottaneet moottorikelkkojen rakenteellisen nopeuden rajoittamista sekä vastaavanlaisen alkolukon saamista myös kelkkoihin kuin autoihin on tulossa.
Suojakypärä myös kaikille matkustajille
Lapin Keskussairaalan ensiapupoliklinikalla hoidetuista moottorikelkkaonnettomuudessa olleista vuosien 2001 ja 2002 potilaista on ortopedi Kari A. Koskinen tehnyt oman selvityksensä. Sen mukaan 87 prosenttia kuljettajista ilmoitti käyttäneensä suojakypärää.
- Käyttäjien määrä on kymmenen vuoden seurannan aikana tasaisesti lisääntynyt. Se selittänee pään alueen vammojen vähäisen lukumäärän, arvio Kari A. Koskinen. Hän toivoo, että myös moottorikelkassa ja reessä matkustavat suojaisivat itsensä kuljettajan tavoin suojakypärällä. Tutkittujen tapauksien matkustajista 56 prosentilla oli kypärä käytössä.
Liikennevakuutuksista moottorikelkkavahinkoja korvattiin viime vuonna yhteensä 609 vahinkoa lähes 10 miljoonalla eurolla. Siitä 97 prosenttia johtui henkilövahingoista. Vahingoista lähes yhtä paljon oli tapahtunut Lapin läänissä ja Länsi-Suomen läänissä, molemmissa noin neljännes kaikista vahingoista. Vapaaehtoisesta autovakuutuksesta moottorikelkkavahinkoja korvattiin hieman yli miljoonalla eurolla 617 vahinkoa.
Vuoden 2003 lopussa moottorikelkkoja oli rekisterissä 97 936 kpl. Vuosittain kelkkoja myydään yli 5 000 kpl, mutta koska niitä myös poistetaan rekisteristä, nettolisäys on noin 1 500 kelkkaa vuodessa.
Lähde: Liikennevakuutuskeskuksen lehdistötiedote 27.10.2004